Ansiot
- Tanssiva karhu -ehdokkuus 2020 teoksella Vedenpeitto
- Silja Hiidenheimon muistostipendi 2019 teoksesta Vedenpeitto
- Kunniamaininta J.H. Erkon runokilpailussa 2009
Julkaistut teokset
- Sarmatia. Runoja. Mäntykustannus, 2011.
- Sarmatie, ranskannos Yves Avril. L’Atelier du Grand Tétras, 2015.
- Ruohosinfonia. Poesiavihkot, 2016.
- Vedenpeitto. Poesia, 2019.
- Ruohosinfoniaan perustuva äänitaideteos (Auli Särkiö, ääni, Heta Aho, alttohuilu ja live-elektroniikka, Taavi Oramo, elektroniikka) ensiesitettiin Kansallisteatterin Lavaklubilla Runokuu-festivaalilla elokuussa 2016 ja se on sittemmin esitetty mm. Jyväskylän Bar Vakiopaineessa (Sähkö-klubi), Hietsun Paviljongissa (Eloa-festivaali) sekä Musiikkitalon Camerata-salissa.
Teoksista sanottua:
“Minimalistisista teoksista näkee heti, kuinka hienolla hiomapaperilla ne on käsitelty. Tämän jälki on hienoimmasta päästä. Auli Särkiön äärimmäisen pelkistetty, veden ääressä viipyilevä teos tuntuu jo itsessään olevan vastalause, kapinaa nopeita siirtymiä, informaatiotulvaa, runsaudesta sikiävää runsautta vastaan.” – Tanssiva karhu -ehdokkuuden perustelut
“Vedenpeitto ei ole luontorunoutta tavalla, joka on leimallinen ympäristökriisien ajallemme. Siinä on vain pieniä viitteitä esimerkiksi suon tilalle rakennettuihin kaivoksiin, mutta sävy ei ole saarnaava, saati lannistunut tai epätoivoinen. Ehkä juuri siksi teos onnistuu kuvaamaan sellaisen luontosuhteen, jota kipeästi tarvitsemme tässä ajassa. Kyytiä saa myös länsimaista kulttuuria hallinnut näköaistin ensisijaisuus, joka rampauttaa havainnointikykymme. Vedenpeitto opettaa, että todellisuus on täynnä hauraita yhteyksiä, joita me emme tunne ja joita meidän pitäisi siitä huolimatta kunnioittaa.” – Vesa Rantama, Helsingin Sanomat
“Särkiön kolmas teos Vedenpeitto (Poesia, 2019) on tarkka ja vavahduttava kuvaus jostain kuvattavan rajoilta. Kokoelma luo veden ja unen tilan, johon aika ajoin syntyy häilyviä rakenteita ja hahmoja, jotka kerta toisensa jälkeen muistuttavat hetkellisyydestään. Syvyydessä saattaa odottaa tuntemattomia lajikumppaneita tai hukkuneita asumuksia, ja juuri siksi maailman valottomia kerroksia ei saa unohtaa.” – Silja Hiidenheimon muistostipendin perustelut
“Tunnelma kirjassa on humiseva, kun lukija ui sen matkassa; koettaa sen meressä tavoittaa runoeläimen haitulaa, joka on hieman kuin meduusa läpinäkyvyydessään ja repaleisuudessaan.” – Maiju-Sofia Pitkänen, Käkriäinen
“Särkiön tapa rinnastaa uni ja vesi on avartava. Unta ei Vedenpeitossa nähdä omana
maailmanaan, vaan pikemminkin kalvona, jonka läpi voimme nähdä oman
maailmamme uudessa valossa.” – Atte Koskinen, Lumooja“Runoihin kehkeytyy näin eteerisen impressionistista värikylläisyyttä, jonka välkkeessä havainnon, havainnon kohteen ja havainnon kielellistämisen lonkerot menevät yhtenään herkullisesti sekaisin. […] Intensiivisiä kielikuvia tihkuvat säkeet soljuvat eteen päin ilahduttavan ilmaisuvoimaisina.” – Miikka Laihinen, Turun Sanomat
Ruohosinfonia:
”Pääasiassa musiikkitoimittajana työskentelevä Särkiö on nimennyt poesiavihkonsa
suuren tuntuisesti Ruohosinfoniaksi. […] Taidemusiikin salat hallitseva Särkiö kuitenkin tietää mitä tekee.” – Reijo Valta, Kaltio
”Vuonna 2011 debytoineen Auli Särkiön toinen runoteos yhdistelee äänteellisyyttä,
ekspressiivistä ilmaisua, kaupunki- ja luontokuvia sekä musiikin rakenteita – onhan kyse sinfoniasta. […] Kokonaisuutena Ruohosinfonia on virkistävä tapaus – on hauska nähdä, miten tekijä jatkaa kirjoittamistaan.” – Vesa Haapala, Helmetin ”Runo puhuu meille” -blogiSarmatia:
”Koska viimeksi on saanut lukea kokoelmaa, jossa runot on otsikoitu täysin
häpeämättömästi sellaisilla nimillä kuin ”Narkissos”, ”Ofelia”, ”Legenda”, ”Apollo” ja
”Fauni”? Jo oli aikakin. Siinä välissä puoli vuosisataa tiukkaa, veretöntä modernismia. […] Tällaisia rivejä ei voi sijoittaa mihinkään tunnistettavaan aikaan. Ne vain riemuitsevat omaa olemistaan, eikä niihin ole vastaväitteitä.” – Karri Kokko, Parnasso
Kääntäjänä:
- Laulettava suomennos Bayreuthin musiikkijuhlien/Teatro Productionsin Lasten Ring -tuotantoon, Helsingin juhlaviikot 2019.
- Laulettava suomennos elokuussa 2018 Savoy-teatterissa esitettyyn Bernsteinin Candide-operettiin. “[…] Auli Särkiö-Pitkäsen nokkela, musiikkiin istuva suomennos tulee riimeineen, vitseineen ja viisasteluineen hyvin kuuluville. Terävin kärki on puherepliikeissä.” – Hannu-Ilari Lampila, HS
- Runouskäännöksiä erilaisia konserttiprojekteja varten käsiohjelmiin ja lausuttavaksi (esim. Paul Claudel: Ristintie-runosarja 2009, Rainer Maria Rilke: Die Weise von Liebe und Tod des Cornets Christoph Rilke -runoproosakertomus 2010), käännöskielinä erityisesti ranska, saksa ja englanti.
Toimittajana ja esseistinä:
Artikkeleita ja esseitä erityisesti ranskalaisesta 1800-luvun alun kirjallisuudesta kulttuurilehtiin (mm. Tuli & Savu, Kritiikin Uutiset). Vuonna 2015 ranskalais-saksalaisen Yvan Gollin (1891–1950) tuotantoa kokoavan suomennoksen kustannustoimitus (Aviador Kustannus).